Historiaa

Koiria olen harrastanut kohta parikymmentä vuotta. Vuonna 1991 perheeseemme tassutteli norwichinterrieri Macondon Pioni, kutsumanimeltään Anu. Tuo pieni terrieri opetti kärsivällisyyttä ja maanittelun jaloa taitoa. Oikein opettavainen koira teinitytölle. Vuonna 1994 Anun seuraksi muutti ensimmäinen ikioma koirani, norwichinterrieri Dawich McCabe, Taneli. Luonteeltaan huomattavasti helpompi kuin Anu. Muuttaessani omaan kotiin vuonna 1996 Taneli muutti mukana ja seuraksi hankittiin saksanpaimenkoira Raigomillin Joyful Agassi, Roni. Armoton sählä jonka jalat kulkivat päätä nopeammin. :) Vieraita koiria se ei juuri sietänyt, mutta ihmisten suhteen tilannetaju oli kohdallaan. Ronin kanssa uskalsi lenkkeillä pimeilläkin kujilla. Se reagoi vain "tositilanteisiin". Vuonna 1999 muutin omakotitaloon maaseudun rauhaan. Melkein samaan muuttokuormaan muutti ensimmäinen podhalanskini Aamuruskon Brazowy, Ossi. Ossin ensimmäisenä elinvuotena ymmärsin tärkeän asian. Nimittäin, podhalanskin ja sakemannin koulutusmetodeissa on eroja, paljon. :)

Vuonna 2001 meille saapui Puolasta podhalanski narttu, Lusnia Z Siwej Polany, Suvi. Suvi oli hieno koira. Valitettavasti jouduin jättämään viimeiset jäähyväiset kun muutin kaupunkiin yli kymmenen maalla vietetyn vuoden jälkeen. Villi, vapaa ja tinkimätön pihavahti ei olisi nauttinut elämästään alueella jossa on naapureita joka puolella.

Nykyaikaa

Tällä hetkellä perheeseemme kuuluvat allekirjoittanut, aviomieheni Osmo sekä meidän kaksi poikaamme, Juho (synt. 09/08) ja Joni (synt. 07/09). Karvaisia kavereita on kolme kappaletta. Yksi podhalanski ja kaksi siperiankissaa joihin voit tutustua tarkemmin heidän omilla sivuillaan.

Asumme Porissa omakotitalossa parin kilometrin päässä keskustasta. Tonttia meillä on postimerkin verran (1000 neliötä) joten koiran liikunnasta huolehditaan kävelylenkkien muodossa samalla kun ulkoillaan lasten kanssa. Podhalanskimme asuu tällä hetkellä sisäkoirana.

Joni

Juho

Tulevaisuus

Suunnitelmissa on käydä kissa- ja koiranäyttelyissä periaatteella niin kauan kierretään kun kaikilla on mukavaa. Kissanäyttelyihin lähdemme toistaiseksi aina koko perheen voimin. Tai jos näyttely on siedettävän matkan päässä jää toinen vanhemmista lasten kanssa kotiin ja toinen menee kissojen kanssa näyttelyyn. Koiranäyttely päiviksi pyrimme saamaan lapsille hoitajan kotiin.

Kasvatuksen tavoitteita

Kasvatustoiminta on pieni muotoista. Pentueita tulee korkeintaan yksi vuodessa. Kasvatustoiminta tulee aina jonkin verran olemaan sijoituskoirien varassa, koska haluan pitää kotona olevan koiramäärän suhteellisen pienenä. Varsinaisia kenneltiloja meillä ei ole. Ensisijaisesti koirat ovat meille perheenjäseniä joiden tehtävä on seuran pito ja omaisuutemme vartiointi=ilmoittaa kulkijoista meidän piha-alueella. Kasvatuksen tavoitteena on hyvä luonteinen, terve ja rodunomainen podhalanski. Tyytyväinen kasvattini omistaja ja onnellinen tasapainoinen kasvattini ovat kasvatustyön paras palkinto.